Katiskalla käydessämme isäntä suuntasi lapioineen "Sympaattia" kaivamaan lumen alta. Jokohan sillekki avataan vesitilaa tuonne jokeen?
Minä voin kyllä kaivaa tähän väylän, mistä se pääsee tulemaan.
Likka-äiskä kyllä hieman toppuutteli minua, ettei taida olla aivan ajankohtaista paatin vesille lasku.
Voihan mokoma, minä jo ehdin niin innostua, mutta nyt on kaivamani väyläkin taas peitossa. Toki minä voin uuden kaivaa, jos vain isäntä sittenkin muuttaa mieltään, ja sahaa nuo jäät pois tuolta joesta.
Ihmeekseni isäntä suuntasi seuraavaksi kasvihuoneen kimppuun.
Äiskä selitti, että hän kait vain keventelee niistä lumikuormia, jotta rakenteet kestävät. Silloin minulle tuli kiire tarkistamaan oman pajumajani tilannetta,...
...mutta ikävä kyllä mitään ei ollut enään tehtävissä, sillä katto oli romahtanut sisään aika pahasti. Kait se oli nyt minun monivuotisen huvimajani loppu...harmi.
Kommentit