Kylläpä oli kiva yllätys, kun tapasimme tuolla linturannalla vanhat ystävämme Eemin ja Jaden, ja heillä oli joku koiraneitikin mukana.
Eemi ja Jade esittelivät neitosen Kurkuksi.
Kysäisin Eetulta, että eikö kurkku ole jotain syötävää.
Niinhän se taitaa olla, mutta nimejähän on kaikenlaisia.
Tosi herkulliselta tuo kyllä näyttää.
Hieman meitä kyllä ujostutti tuo niin ryhdikäs ja määrätietoisen näköinen tyttönen.
On siinä kyllä paljon samaakin kuin meissä...esimerkiksi nuo matalat jalat.
Minä uskaltauduin lopulta tutustelemaan hieman tarkempaa, mutta Eetu yritti näytellä väsynyttä, kun sitä jännitti.
Kurkku oli kuulemma mäyräkoira ja lisäksi erittäin hyvän tuoksuinen.
Valitettavasti meidän piti olla juuri silloin kotiin lähdössä, kun ystävyys alkoi muodostua.
Nyt Eetukin uskalsi jo hieman haistella ja pusutella Kurkkua.
Hyvästelin sitten Jadenkin.
Sovimme kuitenkin, että tapaisimme varmaankin taas piakkoin uudestaan.
Kommentit