Pyh%C3%A4inp%C3%A4iv%C3%A4lenkill%C3%A4.

Kun lähdimme eilen Pyhäinpäivänä iltapäivälenkille  synkässä hieman sateisessa säässä, tapahtui yhtäkkiä jotain hyvin merkillistä, jonka Eetu huomasi ensin.

Pyh%C3%A4inp%C3%A4iv%C3%A4lenkill%C3%A4-

Taivaalle välähti hetkessä melkoinen väriloisto.

Pyh%C3%A4inp%C3%A4iv%C3%A4lenkill%C3%A4-

Auringon heijastus osui jostain puiden latvoihin.

Pyh%C3%A4inp%C3%A4iv%C3%A4lenkill%C3%A4-

Eetu kehoitti minua katsomaan toiseenkin suuntaan.

Pyh%C3%A4inp%C3%A4iv%C3%A4lenkill%C3%A4-

Siellä oli taivaalla uskomaton väriloisto ja peltokin loisti niin kauniin vihreältä.

Pyh%C3%A4inp%C3%A4iv%C3%A4lenkill%C3%A4-

Kylläpä on maisemat taas muuttuneet.

Pyh%C3%A4inp%C3%A4iv%C3%A4lenkill%C3%A4-

Eipä uskois, että on jo marraskuu.

Pyh%C3%A4inp%C3%A4iv%C3%A4lenkill%C3%A4-

Täytyy kait se uskoa, kun omin silmin näkee, ja Eetukin vielä todistelee.

Pyh%C3%A4inp%C3%A4iv%C3%A4lenkill%C3%A4-

Eipä tarvinnut tällä kertaa mennä edes merenrannalle auringonlaskua ihailemaan.

Pyh%C3%A4inp%C3%A4iv%C3%A4lenkill%C3%A4-

Elämä on ihmeitä täynnä.

Pyh%C3%A4inp%C3%A4iv%C3%A4lenkill%C3%A4-

Saapa nähdä, mitä huomenna näkyy?