Kiva oli kulkea täällä rantaviivan tuntumassa, ja samalla ihmetellä tuota tuulen muodostamaa hiekkapengertä.
Samassa huomasin takanamme hieman kauempana jotain liikettä.
Käännyimme katsomaan ja odottelemaan kuka sieltä oli tulossa.
Emme meinanneet uskoa silmiämme, kun siellä näkyi purjelautailija tähän aikaan vuodesta.
Meren kuohuihinhan se tosiaankin suuntasi.
Jäimme seuraamaan mielenkiinnolla.
Hurjalta tuo meno näytti.
Vesi nousi kuohuina korkealle ilmaan.
Päätimme pysytellä tiukasti rannassa seuraamassa tuota hurjimusta.
No nyt se kaatui, ja painui veden alle.
Onneksi se nousi kuitenkin omin voimin sieltä ylös, jotta emme joutuneet pelastushommiin.
Kommentit