Kun olimme lähdössä aamulenkille, Simo harppoi meitä vastaan pihalla.
Ehdotin isännälle, että yrittäisimme jättää sen pihaan, jotta saamme juosta niityllä rauhassa.
Simo meinaa tulla nykyään joka paikkaan perässämme.
Isäntä taisi keksiä keinon.
Me pujahdimme ensin portista.
Sitten isäntä antoi Simolle pähkinöitä.
Vahdihan Simo siellä vaan kiltisti pihaa! Palaamme kohta.
Onneksi se suostui jäämään sinne.
Kivempi täällä on juoksennella ilman huutelevaa ja lentelevää fasaania.
Kun palasimme takaisin, simo oli meitä taas portilla vastassa.
Sisällekään sen ei kyllä tarvi tulla.
Kommentit