Jälleen poikkesimme täällä tutuissa maisemissa Varessäikän nuotiopaikalla, mutta valitettavasti tulta ei ollut viritelty.
Koska herkkuja ei siis ollut tiedossa, piti kait keksiä jotain muuta hauskaa.
Uimaankaan isäntä ei suostunut lähtemään, kun sillä ei ollut sortsit jalassa.
Eetu löysi rannasta kepin ja tarjosi sitä isännälle.
Sen kanssa riitti liikuntaa ja kivaa puuhaa joksikin aikaa.
Sitten levättiin hetki ja katseltiin maisemia.
Eetu kutsui meitä taas tuonne tulipaikalle.
Sitten se katseli anovasti halkoliiteriin, mutta turhaan.
Eihän meillä ollut makkaraa edes mukana, joten turha tänne oli jäädä.
Kommentit