Kun oli kivoja hetkiä touhuttu täällä meidän piha-altailla ja hieman riehuttukin, niin Kiisu alkoi kyselemään meitä mukaan heidän rantaretkelleen. Sanoin olevani sen verran iäkäs, että taidan ottaa jo päivänokoset, ja annan noiden nuorempien mennä. Eetu oli kyllä innolla lähdössä mukaan.

Se olikin viisas päätös, sillä tämä Juhannuksen juhliminen on ottanut sen verran voimille, että kiva oli nukahtaa muutama tunti viileässä pöydän alla.

Eetu kertoi sitten minulle hyvin havainnollisesti heidän retkestään kotiin palattuaan:

Olihan sinne melkoisesti kävelymatkaakin, mutta kivasti oli tilaa juoksennella.

Paljon meillä riitti kuvaajiakin.

Tytöt menivät alussa edellä ja me juteltin Pellen kanssa poikien juttuja.

Saimme houkuteltua isännän heittelemään meille keppiä.

Vähitellen lyöttäydyin tyttöjen porukkaan.

Kissin kanssa haimme yhdessä keppiäkin.

Pääsimme juoksentelemaan näin rannattomalle merialueelle.

Sitten isäntä houkutteli meidät vielä hieman kauemmaksikin. Melkein siellä Ruotsin rannikkokin näkyi.

Kiva oli saada taas tällaista tyttöseuraa.

Välillä uinkin niiden keskellä.

Sitten oli keppi taas lähdössä.

Ja porukalla säntäsimme perään.

Priimakin juosi, jotta vesi pärskyi.

Kylläpä nuo tytöt hoikistuivat kivasti tuolla uintiretkellä.

Kyllä siellä mentiin niin pitkiä matkoja kuulehan Pietu, jotta parempi sinun oli jäädä kotiin lepäilemään. Varmasti meillä on edessä vielä paljon noita keveämpiä rantaretkiä.