Nyt ajelimme Varessäikälle, ja yllätyimme siellä näkyvistä melkoisista jäämassoista.
Tässä sai kävellä varovasti, vaikka Eetu huomasikin hieman hiekoitettua aluetta.
Tämä oli sitten melko ihmeellinen jäälauttalöytö.
Jäätä tämä kyllä oli eikä aaltopeltiä, miltä se ensin näytti.
Tuntui kuin olisimme seisoneet katon reunalla.
Sitten löytyi taas tasaisempaa jäätä.
Mitähän täältä sitten löytyy?
Jäätä tämäkin taitaa olla vaikka kovin hiekan sekaista ja välissä aina runsaasti ilmakuplia.
Onneksi löytyi aina välissä turvallista alustaa pieniin juoksupyrähdyksiinkin.
Hei, mitä ääntä sitten tuolta kuuluu?
Siellähän lenteli vielä muutamia laulujoutsenia.
Parempi varmaan juosta turvaan isännän ja emännän luo.
Kommentit