Eilen pääsimme isännän mukaan katselemaan järvelle saapuneita joutsenia.
Pysyttelimme tiiviisti isännän lähettyvillä, kun hän kuvasi niitä.
Eetukin muisti olla varovainen.
Kyllä ne ovat hyvin kunnioitusta herättävän näköisiä.
Onneksi koti on tuolla aivan lähellä, jos tulee paniikki.
Talutushihnassa isäntä sai meidät houkuteltua sillan yli hieman lähemmäksi.
Hei, mikä meteli sieltä oikein nyt kuuluu?
Voi kauheaa, niitähän on siellä enemmänkin, ja nyt ne huitovat siivillään ja huutelevat oikein tosissaan!
Nyt ollaan, kuin ei oltais niitä nähtykkään päät alhaalla ja selin niihin. Luulevat meitä vain joksikin ruohomättäiksi ja jättävät rauhaan. Ei me kyllä yhtään pelätä.
Kommentit