Katsokaapa millaisen teltan me pystytimme tänne takapihan seinustalle. Tämä on kuulemma jonkinlainen piilokoju.

Pääsin tänne emännän seuraksi, kun ulkona sataa lunta. En kyllä ensin tiennyt, ketä me ollaan oikein täällä piilossa kameran kanssa.

Tuo talitiainen ainakin katseli kiinnostuneena puuhiamme, eikä ihme sillä...

...se kait näki täällä vain kameran, ja ehkä välillä minun kuononi, kun kurkistin jostain teltan raosta.

Sinitiaisia ei näyttänyt koko homma lainkaan kiinnostavan. Ne keskittyivät kaikessa rauhassa ruokailuun.

Muuan keltasirkku oli myös selvästi meistä hieman kiinnostunut.

Isäntä teki kojuumme sitten hieman tukevamman katon, jottei lumet tule tuolta ylhäältä niskaamme, jos vielä joskus hieman lämpymämmillä säillä istuskelemme siellä aivan hiljaa, ja kyttäämme jotain hyvin harvinaista arempaa kuvattavaa. Aikapa hänet näyttää, mitä se sitten lieneeki. Kaikkea pitää kokeilla.

Nyt se on kuitenki väärällä puolella taloa tämänhetkiseen tähystelyyni. Tästä näkee nimittäin paljon paremmin, milloin vieraamme saapuvat.