Olen kuullut, että huippu-urheilijat kohottavat kuntoaan korkeanpaikanleireillä. Niimpä minäkin päätin kokeilla sellaista, ja pystytin teltan lumivuoreni laella.

Likka-äiskä tuolla rinteessä huuteli, että menisin joutuin telttaan, ennen kuin tuuli vie sen.

"TAALLÄ OLLAAN, muttei täältä näe mitään, humisee vain."

"No nyt näkyy!"

Tunnen jo kuinka kunto nousee humisten, ja samalla voin katsella, jos joku teistä sattuu vielä huiskuttamaan minulle.

No nyt se äiskäkin lähti alas.

Täällä on kyllä hieman yksinäistä. Kuinkahan kauvan täällä pitäis olla?

Parempi varmaan poistua hyvän sään aikaan, jottei tule aivan ylikuntoiseksi. Ehkä kokeilen välillä jotain muutakin.