Eilen oli tosi tympeä ilma ulkona, satoi vuorotellen lunta, räntää ja rakeita. Päätinkin katsella aikani kuluksi koneelta kuvia touhuistamme Repen kanssa.

Tuossa leikimme pihalla joskus pari vuotta sitten....tai ehkä siitä on enempikin aikaa.

Tässä vilvoittelemme kesähelteellä boxin alaosasta tehdyssä altaassa.

Nyt juoksemme kohti jokirantaa.

Siellä olemme istuskelleet usein yhdessä katselemassa ohi lipuvia veneitä.

Muistatteko sitä, kun vein Repen uimaan jokeen, ja sille iski hukkumispelko, ja minä pelastin sen?

Voi kun tulee aivan ikävä Repeä näitä kuvia katsellessa.

Joku siellä hieman epäili, että onko tuo nyt varmasti Repe tuossa viestikuvassa, mutta kyllä minä Repen tunnistan. Sehän hiemän muuttui sen mäkionnettomuuden ja pääleikkauksen yhteydessä, mutta näyttää palanneen taas ennalleen. Varmin tunnistuskohde on tuo selässä oleva syntymämerkki.

Toivottavasti Repe nyt selviää hyvin siitä kotimatkasta. Käskempä antaa niiden sille tuhdit lähtöeväät. Ehkä niillä on siellä vielä sitä minun viherjauhettanikin. Kiitos Marja, että muistutit!
MUTTA huomenna me suuntaamme Pinja-systerin luo hakemaan niitä kanoja. Tänään pitää kunnostaa niiden tilat sunnuntain paluutamme varten valmiiksi. Saimme Pinjan emännältä Marikalta jo muotokuvat kanoista, jotka tulostamme paperille, laitamme nimet alle, laminoimme ja laitamme kanalan seinälle, jotta opimme tuntemaan ne.
Tahtoisitteko tekin nähdä ne kuvat? Voisitte sitten tutustua niihin sillä välin, kun olemme niitä hakemassa.