Eilen aamulla kun ajelimme Pinja-systerin luo, huomasin ettei kaikki asiat olleet aivan kohdallaan.
Pinja vaikutti kovin kipeältä ja alakuloiselta.
Systeri tuumasi, että taitaa lähtö olla jo lähellä.
Onneksi hän pääsi melko pian emäntiemme saattelemana matkalle eläinlääkäriin apua saamaan.
Pinjan palattua Veera ja Pelle kiirehtivät tervehtimään perheenjäsentään, mutta surullisina he totesivat , että siinä oli vain hänen maallinen majansa.
Sitten oli meidän vuoromme. "Heippa Pinja, jos vielä kuulet. Viehän terveisiä Likka-äiskälle ja Tantalle, Pekolle ja Vaakulle sinne tuonpuoleiseen! Loistakaahan meille sieltä kirkkaina tähtinä taivaallamme!"
Voi ei, minä olen sitten viimeinen perheemme edustaja täällä. Saapa nähdä kauanko saan vielä taivaltaa ystävieni kanssa.
Onneksi sain vielä viettää Pinjan kanssa yhdessä 13.vuotispäiväämme aivan hetki sitten.
Kommentit