Kotona veimme laatikot kanalaan, ja katsokaapa mitä siitä koirien meille tuomasta laatikosta löytyi. Se on tuo komea kukko.

Siitä näytti tulevan heti joukon pomo, ja se esitteli kanoillemme ylpeänä uusia munintapesiä ja muuta sisustusta, kuin ois asunut täällä jo pitempäänkin.

Orretkin testattiin jo ensi minuuteilla. Ovat tosi reipasta ja uteliasta porukkaa.

Nyt vain on yksi ongelma, kun tuolla kukolla ei ole vielä nimeä. Se on viime syyskuussa kuoriutunut nuori, suomalainen maatiaiskukko, joka kaipaisi varmaankin arvokasta vanhaa suomalaista miehen nimeä. Auttakaa nyt meitä ihmeessä ja laittakaa hienoja nimiehdotuksia. Ristiäiset sille pidetään viimeistään vappuna, jos ei aijemminkin.

Minä päätin asettua tähän lumikinokselle vahtimaan niiden turvallisuutta.

Samassa joku kanahaukka tuijasi aivan läheltä ja kanat aivan jähmettyivät paikalleen.

Mokomatkin pedot eivät kyllä minun kanoihini koske. Siitä pidän kyllä huolen, ja näytän niille.

Onneksi kukkokin malttoi tulla ulos kanojaan vahtimaan.

Minä taidan sittenkin jäädä vartioimaan tähän lähemmäksi ylhäältä päin uhkaavia vaaroja, jotta saan samalla seurattua, jos Repe sattuisi tulemaan. Likka-äiskä taas saa pitää huolen mahdollisista maatamyöten saapuvista uhkista.
MUTTA muistakaahan laittaa niitä kukonnimiehdotuksia avuksemme!