Oli kiva taas päästä niin usein tuonne Neulatammelle, kun kävimme viemässä ruokaa sille joutsenelle. Välillä on kyllä ollut niin kovia pakkasia, että on ollut pakko käydä siellä autolla, jotteivat tassut palellu.
Sitten viimeviikon lopulla, joutsen vain nukkui jäälautalla, eikä välittänyt meistä mitään. Jätimme sille ruoat rannalle, jos se vaikka herättyään kävisi ne syömässä.
Viikonloppuna meille sitten ilmoitettiin, että joutsen oli kadonnut. Lähdimme vielä varmistamaan, oliko se totta.
Ei sitä siellä näkynyt, vaikka kiersimme koko saaren, ja kaikki sulat paikat.
Tuolla näkyi vielä sen vanhoja jälkiä.
Ehkä se on lentänyt joutsenten taivaaseen. Sinne varmaan kantavat siipirikon joutsenenkin siivet,..tai sitten täällä asustava ilves on sen napannut, jonka jäljiltä on löytynyt saukonpäitä.
Ehkä tuo koskikara tietää joutsenemme kohtalon, kun oli sen naapureita, mutta sille on nyt tärkeintä ravinnon ettsiminen sulasta virtaavasta vedestä. Hirvittää aivan katsella, kuinka se sukeltelee tuolla koskessa tällaisilla pakkasilla.
Kommentit