Taasen aamulla tonttu oli jo valmiina pulkkineen odottamassa, mitä hyödyllistä tekisimme tänään, mutta minulla oli aivan muuta mielessäni.
Nyt oli kuulemma pitkä viikonloppu edessä, ja Jouluunki oli vielä reilusti aikaa, joten voisin ehkä poiketa Pinja-systerin laumaa tervehtimässä.
Käskin tontu kiivetä reppuuni, koska matkaseura ei ole yhtään pahasta tuollaisella pitkällä reissulla.
Oiskohan pitäny hyvästellä kotiväki, ja kertoa, minne olemme menossa. Ei tuolla kyllä ketään näy, ja tuskin he huomaavat parin päivän poissaoloani, kun ovat sen verran kiireisiä.
Siis matkaan vaan, jotta olemme illaksi perillä. Sinnehän ei ole matkaa kuin ehkä 200 kilometriä.
Kommentit