Tässä yhtenä iltana, kun oli sateessa hieman taukoa ja jokivesi sopivan korkealla, päätimme vetäistä isännän kanssa Sympaatin jo talviteloilleen. Ensin se irroitettiin laiturista.
Autoin sitten parhaani mukaan solmujen avaamisessa koivun ympärillä olevasta köydestä.
Lupasin pitää huolen tästä päästä köyttä, kun isäntä kierrätti paattia laiturin yli vastavirtaan.
Tämä on hyvin tarkkaaja yhteistyötä vaativaa puuhaa, jossa tunnen itseni tosi tarpeelliseksi.
Hyvinhän se meiltä onnistu!
Sitten vedimme telapuita ja hieman vinssiäkin apuna käyttäen aluksemme kauemmas rantaviivasta.
Nyt se on paketoituna odottamassa ensi kevättä.
Tekispä kovin mieli kertoa teille vielä siitä, kun kurkistimme emännän kanssa sellaiseen isoon mariannekarkkipakettiin... tai siitä, kun katiskaamme ui yllättävä otus...tai yhdestä merkillisestä satumaisesta aamusta rantalaiturilla...mutta täytyy ne kait jättää seuraaviksi kerroiksi. Vaikeaa vaan päättää, minkä kerron seuraavaksi, kun tapahtuu niin paljon jännää. Oisko teillä toivomiksia?
Kommentit