Kuuntelimme hetken tämän hiljaisen Lemmyn kaunista musiikkia.
"Onkohan tänne jo saapunut muitakin esiintyjiä?"
Ei näkynyt ketään, joten päätimme järjestää hieman oma ohjelmaa.
Eetu pyysi isäntää nostamaan hänet eräälle lavalle, ...mutta voi kauhistus!
Siellä irvisteli tosi äkäisen näköinen villisika, ja Eetu hyppäsi kiljuen takaisin isännän syliin.
Sitten minäkin huomasin sen ja juoksin äänekkäästi parkuvan Eetun perässä pois koko festarialueelta.
Nolotti sitten portin ulkopuolella hieman tämä meidän yllättävä esiintymisemme.
Kun päästiin vieläkin kauemmaksi, Eetu vaan kehuskeli, että oltiin onneksi niin nopeita, ettei jouduttu villisian ruoaksi.
Ilta saapui sitten, ja jäimme kuuntelemaan mielellämme esityksiä kauemmaksi autoon.
Yötä kohden siellä meno vaan tuntui yltyvän, ja Eetu päätteli villisian siellä ulvovan ja metelöivän. Ilmeisesti ne kaikki väkevimmät juotavatkin oli rahdattu juuri sitä varten.
Minä kyllä olin huomaavinani tuosta julisteesta, että toki siellä oli muitakin esiintyjiä.
Kommentit