Eilen aamulla ikkunasta ulos kurkistaessani huomasin kauriiden olevan jo tulossa aamupalalle lumisateessa. Taisi kevään tulo tehdä taas hieman takapakkia.

Pitihän se arvata, että ne käyvät ensin tarkistamassa lintujen kaurakaukalon, ja juoksevat sitte vasta omalle ruokintapaikalleen.

Meinasin jo lähteä pois ikkunasta, kun huomasin jotain yllättävää.

Tuo tulija ei kyllä ollut kauris.

Olikohan tämä nyt se pääsiäispupu?

Sekin kurkisti kaurakaukaloon.

Sitten se siirtyi lintulaudan taakse ja vilkuili minua ikkunaan.

Näytti sillekkin lintujen kaurat maistuvan, sillä siinä se viipyi sitten melkoisen tovin, ja hauskahan sitä oli seurata.

Hei Marja, unohdin aivan kertoa siitä joutsenpelostani, mutta voin kertoa siitä tarkempaakin tässä paremmalla ajalla. Nyt pitää taas rientää täydentämään noita pihaystävieni ruokintapaikkatarjoiluja, kun tuli kunnon pakkasaamu.