Kunnostimme kanojen ulkotarhaa, kun oli niin hieno sää.
Sitten ne tulivat Oliverin johdolla vauhdilla ulos.
Hieman oli niillä ihmettelemistä kirkkaassa auringonvalossa.
Me tutkimme, että sinne on varmasti heitelty niille hieman jyviäkin.
Ehkä täältä löytyis jotain kivaa meillekin.
Eetu meni kyselemään Vilma-kanalta, että missä se hänen tinakuorinen yllätysmunansa oikein vielä viipyy.
Vilma kertoi, että ne on suklaatehtaiden huiputusmunia, epäterveellisiä väärennöksiä. Eivät he kuulemma sellaisiin sorru.
Hieman noloina poistuimme kanatarhasta. Kyllä minuakin nolotti tuo Eetun ymmärtämättömyys.
Kommentit