Eilen päätimme sittenkin siirtää tuon metsäneläinten ruokintakatoksen eri paikkaan, kun siinä on ollut niin hiljaista. Tänne lähettyville tulee joka tapausessa uusi.

Ajoimme mummun pihaan, ja vahdimme lastiamme, kun isäntä käväisi sisällä.

Nyt piti vain löytää sille hyvä paikka.

Täällä metsänreunassa sellainen varmaankin on.

Kaukaloon laitettiin kauroja, omenoita ja porkkanaa.

Tänne voisivat ehkä osata ne meidänkin entiset kaurisystävämme, kun metsien läpi matkaa on vain muutama kilometri.

Tuonne alle tuli vielä paikka hyville kuiville heinille.

Täällä voimme sitten käydä aina katsomassa, onko katos saanut asiakkaita, koska isäntäkin poikkeaa mummulla joka päivä.