Päästiinhän me lopulta hieman ennen puoltayötä sinne juhannuskokolle. Isäntä oli mielissään, kun sai kerrankin katsella sytytystä yleisönä.

Olihan siellä paljon muitakin ihmisiä.

Erityisesti ohi kulkevat tyttökoirat saivat meiltä ylimääräistä huomioa.

Puhuttelijoita ja rapsuttajia riitti kaikenikäisissä...

...sekä isännälle ja emännälle juttuseuraa.

Eetusta oli taas kaikki niin mielenkiintoista ja hauskaa, kuten esimerkiksi nuo kaksikerroksiset ihmiset.

Minäkin pääsin solmimaan siellä aivan uusia ystävyyssuhteita.

Lopulta kokko hiipui, ja lähdimme kotiin nukkuman.