Kun kävelimme emännän kanssa mökkirannassa huomasimme jonkun uskaltautuneen vielä heikoille jäille, vaikka meiltä se oli ankarasti kiellettyä.

Se oli aika merkillisen näköinen otus, ja taisi olla kipeästi avun tarpeessa.

Tarkemmin katsottuna siinä oli kuitenkin jotain tuttua telkkariohjelmista, ja oli kait sittenkin aivan omassa elementissään, joten jätimme sen rauhaan.

Välillä kävimme myös jo entuudestaan tutulla lintutornilla, mutta me jäimme ilomielin alailmoihin odottelemaan, koska oli odotettavissa petolintujen massamuutto.

Isäntä ja emäntä sen sijaan kiipesivät innolla torniin muiden bongareiden joukkoon.

Näimme kuitenkin täältä alhaaltakin ainakin yhden valtavan liitelijän taivaalla, mutta se ei onneksi ollut lainkaan meistä kiinnostunut.

Tämä oli kyllä suurin näkemäni kahlaajalintu, jonka huomasin auton ikkunasta sorsien, hanhien ja nokikanojen joukossa, kun ajoimme erään sillan yli.

Välillä pääsimme taas jalottelemaan turvaköysissä ja isännän suojeluksessa.

Mitä omituisimman näköisiä lintuja olikin joka puolella silmän kantamattomiin.

Lauttarannassa saaresta poistuessamme huomasin kuitenkin hieman tutumman näköisiä hahmoja meressä uiskentelemassa.

Pian oli melkoinen riemu tiedossa, kun tapasimme suuren joukon vanhoja hyviä tuttuja, mutta siitä lisää huomenna.