Kyllähän sitä tunsi itsensä hieman pieneksi noiden pitkäkoipien seurassa,...

...mutta onneksi ne ovat niin kilttejä ja hienotunteisia neitejä, etteivät kiinnittäneet juurikaan huomioa eri korkuisuuteemme.

Lenkilläkin ne tyytyivat enimmäkseen kulkemaan perässämme. Tiesivät ehkä, että nämä lenkkipolut ovat meille tutumpia, ja olemme muutenkin kait hieman johtajaluonteita.

Ohitustilanteissa tästä eritasoisuudesta oli pelkkää hyötyä näillä kapeilla poluilla.

Iltahämärissä tuntui tosi turvalliselta liikuskella tällaisessa porukassa.

Ja onneksi nyt talvisaikaan meillä on nämä lumivuoret jatkonamme. Näiden huipullahan me tunnemme itsemme tosi suuriksi maailman valloittajiksi. Pitkäkoipien näyttää olevan paljo vaikeampaa kiivetä tänne.