"Löysin jälleen uuden ystävän täältä kotini pihapiiristä.... Tai Likka-äiskä sen kyllä ensin keksi ja kertoi minulle."

Istuin hiljaa vanhan riihen luona olevan puukasan vieressä ja odottelin. Siellä puiden välissä näkyi pian jotain liikettä ja kuului jännittävää sirinää.

Noudatin äiskän neuvoa, ja vikisin vain hiljaa, mutten liikahtanutkaan.

Nyt näin sen jo aika selvästi,

Mutta maltoin mieleni ja pysyttelin edelleen paikallani.

VOI SENTÄÄN! Nyt se oli tuloss luokseni ja näytti kovin ilahtuneelta!

Ei sittenkään! Sen emo oli tuomassa sille myyräsaalista, ja minun oli varmaan parasta häipyä!