Nyt päätimme lenkkeillä täällä kodin lähettyvillä olevalla peltoalueella hieman laajemmaltikin.

Eetu juoksi heti vauhdilla tuonne peltotien päähän.

Pian minäkin olin siellä uusia jälkiä tutkimassa.

Sitten löysimme tällaisen ihmeellisen kuvion.

Kuka kumma tämän sydänkuvion on oikein tänne tehnyt, vai olemmeko me itse sen huomaamattamme astelleet?

Hei, sehän taitaa olla merkki siitä, että olemme tosi hyviä sydänystäviä.

Eetu ehdottikin, että menisimme hieman kauemmaksi, jos tekee mieli hieman painiskella.

Mennään niin kauas, ettei tuo sydän tai sen tekijä meitä näe.

Eetu ilmoitti, että nyt uskalletaan vaikka näytellä hieman hampaitakin ja irvistellä.

Selvä!