Tapaninpäivänä meille tuli taas tällainen pikkuinen vieras. Tämä oli kuitenkin tyttölapsi.
Se oli kuulemma tullut sukulaisperheellemme Pellen kaveriksi ja edesmenneen Pinja-systerini seuraajaksi. Tämä oli nyt Pinjan pennunpennunpentu eli Katin tytön Pätkiksen pentu ja nimeltään Big-Wood`s The Crispiest Kit Kat. Lempinimeä sille ei vielä oltu keksitty.
Pian se jo nukahti emäntänsä Marikan syliin.
Se siirrettiin jatkamaan uniaan uuden pehmokoiramme viereen lattialle, ja minä päätin vahtia sitä.
Pian se heräsikin ja kyseli minulta kaikenlaista.
Eetun mielestä sen kysymykset olivat liian vaikeita.
Niinpä se poistuikin mieluummin seurustelemaan ihmisvieraidemme kanssa.
Minä päätin sen sijaan pitää seuraa pikkusukulaiselleni. Olinhan sen isoiso eno...vai miten se nyt menikään?
Se kaipaa varmaan enemmän leluja.
Niiden parissa se viihtyikin jonkin aikaa. Pallo erityisesti tuntui kiinnostavan.
Sitten oli kuulemma aika jo vieraiden lähteä.
Hetkeksi pikkuinen pääsi alikersantti Tomin turvalliseen syliin odottelemaan.
Sitten se huiskutti emäntänsä sylistä meille heipat. Varmaan piakkoin taas nähdään.
Kommentit