Tämä tapahtui jo muutama päivä sitten, mutta en ole ehtinyt vielä kertoa, kun on ollut niin paljon muitakin tapahtumia samanaikaisesti. Mutta parempi varmaan hieman myöhemmin, kuin ei milloinkaan. Vaan kuinka se menikään?
Kun kurkistimme silloin iltasella myrskyävään merenrantaan, siellä näkyi myös eräs ihmeellinen avaruusmies surfilautoineen menossa mereen.
Eetu olikin kovin kiinnostunut siitä, vaikka minä kyllä varoittelin.
Kieltoni menivät sitten kuuroille korville, ja palasin rantaan seuraamaan tilannetta.
Nyt se olento katosi kait tuonne aaltoihin.
Eetu päätti urheana poikana mennä etsimään ja pelastamaan sitä.
Kohta se palasi kuitenkin tyhjin suin takaisin rantaan suureksi helpotuksekseni.
Ei sitä kuulemma siellä enää näkynyt.
Samassa Eetu huomasi myös ystävämme Tarmon syöksyvän rannalle kait samoissa ajatuksissa.
Tarkkaan Tarmokin tähyili merelle.
Hyppäsi sitten rohkeasti tyrskyihin.
Tyhjin toimin sekin tuli kuitenkin rannalle.
Eetu päätti kokeilla vielä kerran.
Nyt se oli löytänytkin jotain.
Sehän oli vain jonkinlainen uppopuu, mutta ainakin Eetun mielestä parempi kuin ei mitään.
Jatkuu huomenna
Kommentit