Pitkän automatkan päätteeksi pääsimme tällasiin jo lapsuudestani tutuihin maisemiin eli Runnille.

Riippusiltakin oli onneksi vielä paikoillaan.

Sitä piti tietysti päästä heti kokeilemaan.

Tämä pieni keinuminen tuntui aivan kivalta.

Seikkailumetsän puolelle oli joku matkalainen nukahtanut, ja annoimme sen jatkaa uniaan. Eetu vaan kävi hieman nuuhkaisemassa.

Jokivesi virtasi varsin vuolaana.

Osaksi se oli noussut jopa tänne rantapolulle.

Onneksi täällä oli näitä kivoja lepäilykiviä, joilta mekin saatoimme ihailla maisemia.

Ja kyllähän tällaisia näkymiä kelpasikin katsella.

Ehdotin isännälle, että käydään maistamassa lähdevettä.

Eipä se ollutkaan vielä pulppuamassa, joten se homma jäi tältä kertaa väliin.

Rantalaiturikin oli vielä veden alla.

Eetu väitti kuulevansa tuolta terassilta tuttuja ääniä, mutten oikein uskonut. Ehkä se oli taas sen mielikuvituksen tuotetta.

Kyllähän sieltä löytyi kylpylän henkilökuntaa kahvitauolla, ja he tulivat jututtamaan meitä.

Tarjoilukin pelasi, ja saimme maistella kylpylän herkkuja.

Täällä oli kiva lepäillä hieman varjossa, kun isäntä ja emäntä poikkesivat kahvilla.