Eilen päädyimme muutaman tunnin ajomatkan jälkeen tällaiseen mielenkiintoiseen paikkaan.

Lähdimme kiertämään merkittyä metsäpolkua.

Välillä oli jyrkkiä mäkejäkin.

Mutta toki tasaistakin maastoa löytyi.

Sitten laskimme emännän kanssa pyllymäkeä jyrkkiä lumen liukastamia portaita alas.

Onneksi pääsimme ne sitten isännän avustuksella takaisin ylös.

Lunta oli runsaasti sekä maassa että puissa.

Alhaalta löysimme vapaana virtaavaa vettäkin.

Täällä tunsi itsensä tosi pieneksi.

Uimaan ei kuitenkaan näillä keleillä tehnyt mieli.

Siellä oli myös matkan varrella mielenkiintoisia opastauluja, joita isäntä ja emäntä lueskelivat tarkkaan.

Kyllä oli hiljaista ja rauhallista. Emme nähneet edes yhtään lintua tai muuta metsäneläintä.

Onneksi matkanvarrelta löytyi tällainenkin paikka.

Nuotiosta tuli tosi hyvä tuoksu, joka nosti veden kielelle.

Ja sitten seurasi tietysti tämä koko retken kohokohta...namnam!

Aivan kiva oli päästä autoon kotimatkalle nukkumaan reippaan retkipäivän jälkeen.