Löysimme taas matkamme varrelta sopivan ruokailupaikan.
Emännällä oli tietysti kahvit mukana. Eetulla sen sijaan oli mielenkiintoista seurattavaa, kun eräs mies juoksi ohitsemme autonrengasta narun päässä vetäen, joka varmaanki toimi sen mielikuvituskoirana.
Mitähän tuo isäntä nyt miettii tuleen tuijottaen.
Kysäisin, että ovathan ne makkarat nyt varmasti mukana.
Hän vakuutteli, että toki ovat ja hieman on muutakin evästä.
Tässä oli sitten meidän alkuruoka.
Lopuksi saimme vielä makkarapalat jälkkäriksi.
Kommentit