Ajelimme taas yhdellä ukonilmalla tuonne Lumijoen Varjakkaan ihailemaan mahtavia dramaattisia maisemia.

Kylläpä olikin kaunista, mutta hieman synkkää.

Isäntä yritti tavoittaa kamerallaan kauempana välkkyviä salamoita.

Sitten vaan katseltiin ja ihmeteltiin.

Samassa hän taas keksi jotain tallennettavaa.

Se taisi olla tuo sateenkaaren pieni pätkä.

Meitä kiinnosti enemmän maasta löytyvät mielenkiintoiset tuoksut.

Tuolla mantereen puolella näkyi jo ennestään tuttu laiva.

Lähdimme katsomaan sitäkin lähempää.

Taas löytyi jotain kivoja hajumerkkejä maasta.

Tuosta Hailuoto-laivasta on kuulemma tehty kesäkahvila, ja yläkerrassa on myös vuokrattavia huoneita.

Tällaisessa paikassa olis kyllä kiva asustella.