Saimme Fyyran ja Tutun seuraksemme iltalenkille Rivirannalle.
Eetu löysi rannalta komean kepin.
Joku taisi viskata sen kauaksi mereen, mutta Eetu syöksyi urheasti sen perään ja Tutu lähti vänkäriksi.
Pian keppi oli jo matkalla rantaan.
Onneksi minun ei tarvinnut kastella jalkojani.
Taisipa ikätoverini Fyyrakin säilyä kuivin jaloin.
Kenellehän Eetu nyt luovuttaa tuon kepakon, kun on kolme vastaanottajaa.
Pitäisköhän minun se ottaa.
Siitä tuli sitten hieman kilpailua.
Pian se viskattiin kuitenki takaisin mereen, ja Eetu porhalsi perään.
Nyt Tutukin päätti pysytellä kuivilla.
Hui, saimme sittenkin vesisuihkun niskaamme!
Kommentit