Kävimme taas katselemassa lapsuusmaisemiani Runnin Saarikoskella.
Kannatti kävellä varovasti näillä rantajäillä.
Eetu näki kuulemma jotain jännää kauempana, mutta minä kuuntelin kauhistuneena jään pauketta.
Tuonne Eetulla olis tehnyt niin kovasti mieli.
Onneksi menimme kuitenkin metsän puolelle, missä oli paljon vanhoja kaatuneita puita.
Tämä puu on kyllä kaatunut viime käyntimme jälkeen eli joulun aikoihin.
Latva siitä oli joessa, mutta tässä rungolla oli aivan kiva kävellä.
Kommentit