Ajelimme vielä pienelle kaupunkikierrokselle, kun olimme tänne asti tulleet.

Näitä hiljaisia kapeita Kristiinankaupungin katuja on kiva tutkia.

"Arvaappa Eetu, mikä tämä katu on nimeltään!"

"Kissanpiskaajankuja, hui mikä nimi!"

Etsiskeltiin emännänkin kanssa sitten niitä poloisia kissoja, mutta kait ne olivat täältä paenneet.

Eipä siellä onneksi näkynyt enää sitä piiskaajaakaan, joten jatkoimme matkaamme.

Kauniita taloja täällä kyllä oli.

Muutama kiva puistikkokin löytyi.

Nyt oltiin ison kirkon liepeillä.

Sitten oli jo kiire autolle ja kotimatkalle.