Kun eilen paukkui ulkona pakkanen yli -30C lukemissa, päätimme aikamme kuluksi pelata shakkia.

Mitenkähän tätä nyt pelattiinkaan? Likka-äiskä kyllä aikoinaan opetti minulle shakkipelin salaisuuksia.

"Siirrähän sinä nyt Eetu!" "En nyt tiedä, mitä minun pitäisi siirtää."

"Ei se mitään. Tärkeintä, että nappulat pysyvät suurinpiirtein laudalla."

Ohhoh, nyt tipahti yksi!

"Kuningas on kyllä niin tärkeä, ettei sitä saa hukata. Muuten peli loppuu kokonaan."

Eetu osoittautuikin lopulta niin taitavaksi pelaajaksi, että minulla oli täysi työ pysyä mukana.