Käväisimme taas Neulatammella ja Saarikoskella vanhoja tuttuja paikkoja katsastamassa. Tälle kannolle minä kiipeilin jo muutaman kuukauden ikäisenä.

Eetukin kokeili, miten kauas sieltä näkee, ja oli utelias kuulemaan lisää lapsuudestani.

"Pietu, onkohan tämäkin maassa makaava puuvanhus jo sinun ikäisesi?"

"Hei, mitä tuolla on?"

Eetu innostui myös ihmettelemään näitä mahtavia kuusia, ja kyselemään niiden ikää.

"Hei, tuota ei kyllä ollut vielä minun lapsuudessani!"

Tämä kanto on syntynyt myöhemmin.

Muistelen kyllä, että tästä kaatui valtava koivu erään myrskyn aikana.

Aika kiva näköalapaikka tästäkin sitten muodostui.

Mitähän muuta muisteltavaa täältä löytyy?