Eilen pääsimme iltapäiväretkelle tosi mielenkiintoisiin maisemiin.
Eetu oli aivan haltioissaan, kun pääsi katselemaan maisemia näin korkealta.
Täältä näemme kauas Kiuruvedelle saakka, vaikka kotoamme tänne on matkaa linnuntietä vain pari kolme kilometriä.
Kiipeilyhän on myös Eetun mielipuuhia, ja täällä sitä saattoi harrastaa.
Löytyi myös pehmeää jäkälikköä juoksualustaksi ja painitatamiksi.
Leiripaikkakin sinne oli rakennettu kuin meitä varten.
Ensin odottelimme, että isäntä ja emäntä saivat pahimman nälkänsä tyydytettyä.
Onneksi meidänkin eväät olivat mukana.
Täältä löytyi raikasta vettä kyytipojaksi.
Nyt taisi olla jälkiruoan vuoro!
Nami nami!
Kyllä kelpasi nyt hieman sulatella ruokaa ja lepäillä ilta-auringon paisteessa.
Tiesin kyllä, että se kaunein hetki illasta oli vielä tulossa, ja jäimmekin odottelemaan auringonlaskua.
Kommentit