Seuraavana päivänä vein sitten Eetun galleriakerrokseen ihailemaan taidetta. Muistuttelin, että täälläkin pitää osata käyttäytyä.

Samassa Eetu huomasi yhdellä seinällä olevan taulurivin, ja alkoi kyselemään niistä.

Kerroin kuulleeni, että Tyrvään kirkon vanhat paksut paanut on tehty mäntypuista jotka kasvoivat satoja vuosia sitten. Nyt nuo puut ovat saaneet uuden elämän taiteilija Mika Karin teosten pohjana.

Saimme nautiskella puruluita samalla kun ihailimme taideteoksia, mutta samassa Eetu pomppasi pystyyn ja ryntäsi ihmeissään katsomaan kuulemaansa merkillistä ääntä.

Eetu ei ilmeisesti ollut ennen kuullut kitasan soittoa, ja se oli nuorukaiselle todella ihmeellistä.

Kitaraa piti saada tutkia vaikka kovasti se jännittiki. Voivoi, kyllä Eetu-pojalla on vielä paljon ihmeteltävää ja opittavaa tässä maailmassa.

Sillen galleriakierroksemme pääsi taas jatkumaan.

Välillä Eetu malttoi kuunnella selostuksiani hyvin rauhallisena,...

...ja ehkäpä niistä jäi jotain hänen mieleensäkin.

"Hei tuolla kolmannessakin huoneesa on vielä lisää tauluja. Mennäänkö sinne?"

Jatkoin selostamista, ja mitä en tiennyt, niin yritin keksiä, jotta Eetu saisi minusta entistäkin fiksumman kuvan.

"Hei Pietu, mentäiskö katselemaan vielä tarkempaa niitä Mika Karin koiratauluja?" Ohhoh, Eetulle oli jäänyt jopa taiteilijan nimi muistiin.