keskiviikko, 13. maaliskuu 2013
Eilen pääsimme isännän mukaan, kun hän lähti kuvaamaan Neulatammen maisemia. Lupasin pitää Eetusta huolta, ettei se mene kastelemaan itseään jokeen.
Joen toiselta puolelta kuului hyvin houkuttelevaa seireenien laulua.
Yritin varotella Eetua menemästä sinne ja itsekin katselin varmuuden vuoksi aivan toiseen suuntaan.
Onneksi meillä oli tämä turvaköysi välillämme, ja minä täällä ankkurina.
Kyllä ne taisivat olla koskikaroja, jotka siellä sirkuttelivat.
Kiepsautin köyden varalta vielä muutaman kerran Eetun ympärille.
Mietin, että ehkä olis parasta viedä Eetu tuonne isännän luo.
Täällä näytti olevan muutenki turvallisempaa.
Eetu tutki jäänreunan alta, jos vaikka sielläkin olis noita vastarannan seireenejä.
Onneksi lähdettiin lopulta kauvemmaksi noista vaarallisista hyytävistä vesistä.
Kommentit