Pääsiäinen tuli ja meni hieman liiankin joutuin, mutta ehdin minä toki olla hetken pääsiäistipuna.

Ehdimme kyllä aika monta uutta muuttolintuakin bongata niillä valesilmillämme. Emännän ja isännän muuttolintulistaan näyttää ilmaantuneen ainakin kottarainen, mustarastas, viherpeippo, töyhtöhyyppä, laulujoutsen, telkkä ym.... Niin ja Vipsu kysyi, mistä saa tuollaisia itsensä näköisiä valesilmiä. Meille niitä toimitti aivan oma hovihankkijamme, mutta ehkä sinäkin löydät jostain sellaisen.

Pitkäperjantaina meillä oli tosi hauskaa, kun Revonlahden ystävämme tulivat meitä tervehtimään. Onneksi mäestämmekin oli sen verran jäljellä, jotta pääsimme kiipeilemään ja tähystelemään,

ja kyllä sieltä pystyi vielä mäkeäkin laskemaan.

Porukalla huolehdimme sitte, ettei liukuri luistanut sulalle maalle.

Pellollakin oli vielä lunta kahlata asti, ja oli täysi työ pysyä tuon pitkäkoipisen Riinan kanssa samassa tahdissa.

Riinan ja Pinjan emännän kanssa harjoittelimme oikeaoppista seisomista ja...

...juoksimme kilpaa hitaasti.

Muodostimme sitten vahtiketjun tuohon pihatielle, ja odottelimme, jotta pääsisimme vastaanottamaan ja yllättämään jonkun vieraan. Valitettavasti sieltä tuli vain tuttuja, jotka eivät yllättyneet meistä lainkaan.                                                                                                         MUTTA arvatkaapa mikä oli päivän kohokohta?