Nyt ovat vieraamme lähteneet, mutta kyllä meillä oli tosi tapahtumarikkaita päiviä heidän kanssaan. Ehdimme toki tehdä muutakin, kuin rakentaa lumilinnaa.
Täysi työ oli pysytellä Leonkin perässä, kun hän osasi jopa kävellä ilmassa,
mutta nuo ilmalennot päättyivät sitten syvälle hankeen, ja minä jouduin testaamaan laviinikoiran taitojani.
Aina ei maltettu käydä edes sisällä syömässä vaan haukattiin ulkona välipalaa...tai no, ehkä siellä syötiin kunnon ateriakin.
Tietysti mäkemmekin testattiin moneen kertaan ja lisäksi tehtiin toinenkin mäki.
Iltasella tarvi pitää jo kieli keskellä suuta isännän malliin, jotta pysyi touhuissa mukana.
Mutta nyt minulla on jo kiire pakata matkatavarani omaa hiihtolomamatkaa varten, joten ehkä kerron näistä menneiden päivien tapahtumista vielä tarkempaa palattuani joskus kun ehdin, ja jos haluatte kuulla.
Kommentit