Mepä voitimme tänä vuonna Polun perinteisen lintulautakisan! Olemme kilpailleet siellä nimellä "Pietun siipiveikot", ja vihdoinkin pääsimme noutamaan palkintopakettia postista.
"Hei, tämä tuoksuu tosi hyvälle. Avataan se pian!"
Tuoksu tulee tuosta pussista. Se on varmaanki minun palkintoni lintujen ruokkimisesta ja seuraamisesta.
Jopa alkoi Likka-äiskääki kiinnostamaan, kun kuuli pussin rapinaa.
Äiskä muisteli heti, että kyllä hänkin oli osallistunut oikeastaan aika paljon voitokkaan pistemäärän saalistamiseen, joten osa palkinnostakin oli varmaan tarkoitettu hänelle.
Hän ehdotti, että minä saisin tuon sinisen makupalapussin, emäntä luonnon materiaaleilla värjätyn myssyn ja hän voisi ottaa kyllä tuon maksapalapussin, kun sillä on ehkä näistä vähiten rahallista arvoa.
Kun en heti siihen suostunut, niin hän yritti tarjota minulle myssyä, kun se kuulemma sointuu niin hyvin silmienikin väriin.
Äiskä kehui olevansa niin ylpeä komeasta pojastaan, jotta melkein meinasin jo erehtyä suostumaan hänen palkintojen jakoehdotukseensa.
Kommentit