Onneksi emäntä ja isäntä ymmärsivät, että kalenterin pudotus oli vahinko, ja ripustivat sen takaisin. Eikä niissä muissa luukuissa tietysti mitään ollut, kun ne täytetään aina vasta kyseisenä aamuna.

Likka-äiskä tiesi, että seuraava päivä olisi sitten 9 eli 6 ylösalaisin. Niimpä päätimme etsiä sen jo yöllä valmiiksi, jotta voisimme aamulla näyttää, kuinka eteviä olemme. Äiskä käski kuitenki minua olemaan nyt hyvin varovainen.

Sitten hän tuli itsekkin apuun, kun en sitä pimeässä löytänyt. Ei edes tarkka vainu auttanut asiaa, kun kalenteri oli tietysti vielä tyhjä tähän aikaan.

Yritin sytyttää silmälamppujani, mutta akut olivat kai lopussa, kun vain toinen silmä hieman vilkkui. Äiskääkin aivan nolotti moinen kehno kokeilu.

Vaan kun äiskä räväytti pitkät päälle, niin heti se 9 suorastaan loisti kalenterista, ja pääsimme jatkamaan uniamme hyvin mielin.

Aamulla oli kin helppo näyttää, mikä luukku oli vuorossa, ja nopeasta oivalluksestamme saimme kunnon kehut ja vielä ylimääräiset palkkiot.